Minä olen niin Volvomies, että viime kesänä kun 24 vuoden jälkeen merkki vaihtui, soitteli sisareni kuulleensa kotikylillä käynnin jälkeen arveluita siitä, että minäkin saatoin olla viikonlopulla paikalla, kun pesäpallokentällä oli nähty kuulemma ihan samannäköinen mies "mutta eihän se voinut olla, kun oli Mersulla liikkeellä"
Itselläkin oli mielessä sama liikku, tosin V70 I -> M-B. Ja piti olla W211.
S204 siitä sitten kuitenkin tuli, eikä ainakaan vielä kaduta yhtään. Tätä threadia lukiessa kaduttaa entistä vähemmän. Kulkee vakaammin kuin BMW mutta kääntyy paremmin kuin (etuveto)Audi. Ja on hiljaisempi kuin Volvo (tai S211?)
Mikäkö muutti mieleni?
No, tänään hain Ceen 150.000 km huollosta, joka Veholla maksoi muutamine lisätöineen noin kolmasosan siitä, mitä S80 160.000 km huolto vuosi sitten. Ja Volvoa huollosta noudettaessa sentään koukkasin Motonetin kautta hakemassa viikonlopuksi puuhapussin puhallettuani pelin poikki hieman yli 1400 €uron kohdalla vielä lisäksi tarjotun 650€ jarruremontin osalta (miten takajarruihin saa mahtumaan 650 € sylintereitä avaamatta?)
Ainakin S80 2004 on rakennettu suurina kokonaisuuksina helposti kokoonpantaviksi ylläpidosta välittämättä ja sen seurauksena huolto ja korjaus on joko kotiasentajalle tarpeettoman työlästä tai liikkeessä teettävälle tarpeettoman kallista.
Sen seurauksena vaikkapa lampunpesimen moottoria korjatessa poistetaan 740:sta ensin pyyhin, sitten umpion kiinnittävät 4 mutteria ja lopuksi 2 pesurimoottorin kiinnittävää mutteria. Korjataan moottori ja pannaan samat osat takaisin nippuunn. EtuvetoVolvon pesurimoottori jumii samasta syystä, samoilla kilometreillä ja joskus senkin saa korjatuksi. S80:n pesuria korjatessa kiroillaan ensin hyväksi, sitten kilautetaan kaverille että viittiks tulla pitelemään puskuria toisesta päästä kun tarvis saada Volvon keula purkuun akselista eteenpäin eikä muovista keulakappaletta saa yksin irti naarmuttamatta. Siellä se jossain on lopulta se moottorikin. 240:n, 740:n ja V70 I:n pesurimoottorin olen korjannut, mutta S80 kohdalla lopetin kohtaan 1, kiroilu, ja vedin liittimen irti. Sielläpä olkoon.
Mersusta kilahti parkkitutkan anturi. osat + vaihto + maalaus hieman toista sataa. Vaihtotyö Veholla 29,15 ja anturi julman kallis, 76 €. Volvosta meni myös. Aivan, Wetterillä asentaja kilauttaa kaverille: et viittis tulla kaveriksi pitelemään puskurin toista päätä kun aletaan purkaa autoa akselista taaksepäin. Tuplamiehitys ja tuplahinta.
V70 I oli jo hieman varoen vaihdettavat kilpivalot (Pappi, huom!), koska kosteassa paikassa asuva lampun kanta tahtoo hapertua. Jos sen lampun kannan murjot hajalle, on varaosa koko kahva.
Sitä uudemman S80:n takaluukun sähkölukon mikrokytkin maksaa vissiin 2 euroa tai jotain? Paitsi Wetterillä. Kehitys on kehittynyt jo niin pitkälle, että kilpivalojen lisäksi myös se kytkin on integroitu takaluukun kahvaan, joka maksaa lähes 200 €. Ja tietenkin maalaus korin väriseksi lisää. Nätti homma vaihtaa pölyttömässä kotitallissa eikä 10 minuutin hommassa mene maalien kuivattamiseen kuin yksi viikoloppu (ellei valahda kertaakaan). Ja sitten pääsee ruiskimaan sihipullosta kirkaslakkaa päälle.
S80 II / V70 III vastaavaa rakennetta en toivottavasti tule koskaan tuntemaankaan, mutta todennäköisesti kilpivalon palaessa myydään varaosana koko takaovi? Pohjamaalin harmaana luonnollisesti.
(väärin päin asennetun) Koneen päällä oleva koneen tukikumi on kulutustavaraa. Hällä väli, eihän tuo maksa kuin pari kymppiä. Paitsi että nyt se osa on uudistunut, ja 5 minuutin vaihtotyö parin putkenpätkän avulla ruuvipenkissä on eliminoitu ja varaosana myytään koko kannake puslineen nelinkertaiseen hintaan.
Eikä tässä ole vielä sanottu sanaakaan (väärin päin) asennetun moottorin jakohihnan vaihdosta. 740:lla on nyt ajettu 400.000 km, B230 on tehtaan paketissa eikä vaadi öljynlisäyksiä vaihtovälillä. Eikä koko auton iän aikana keväästä 1987 tehdyissä 6 hihnanvaihdossa ole vielä yhteensäkään kulunut niin paljon aikaa ja rahaa kuin tinaviitonen vaatii jo ensimmäisen sadan tonnin jälkeen pelkästään ehjän jakopään pitämiseksi ehjänä.
Koska (väärin päin asennetun) moottorin kylkeen ei mahdu normaalia automaattia, pitää normaalia pidemmällä kuminauhalla varustetun Aisin-Warnerin huollossa vaihtaa kenuiininnahasta (Kenuine spare parts) tislatut erikoisöljyt, kymppejä litralta, eikä yksi ämpärillinen riitä ja muita litkuja ei uskalla käyttää, koska muusta öljystä A-W ottaa pultit.
Ei ne tee niitä niinkuin ennen. Ajo-ominaisuuksien kannalta onneksi eivät teekään. Mutta jos kardaanivetoinen Volvo on rikki, siihen vaihdetaan viottunut osa uuteen ja jatketaan ajamista. Mikä V***u siinä on, että nykyvolvossa aivan sama mitä tekee, pitää ensin purkaa kaikki pois metrin säteeltä?
Jokaisessa pattikylki-V70:ssa maksetaan lisähintaa siitä, ettei sen valmistamiseen ole käytetty S80 alustaa sellaisenaan, vaan taka-akselin etu- ja takapuolelta lyhennettyä. Joku muu saa selittää mitä järkeä on minimoida tilat Kartanoaut...öööh eiku sehän onkin Sportwagon. Antaa olla.
Olettekos kokeilleet pakata 740 tai 940 sedanin peräkontista purettua lastia S60 tai S80 kyytiin? On muuten hupinumero sinänsä. Ja mahtuukin, ellei takapenkille tarvi ottaa ketään kyytiin.
Mutta hyvää kyytiä sillä tulee, ei siinä mitään.
Turhautunut? Aivan varmasti olen. Minä pidin Volvoista, kunnes niistä katosi käytännöllisyys ja ylläpidettävyys. Ja juuri sen vuoksi kardaanivetoinen Volvo jäi ja etuvetoinen lähti.
Ainakaan toistaiseksi ei ole isommin ikävä, mutta saattaahan se mieli muuttua...
Ensiksi plussat
Miinukset
Onneksi tämä yksilö ei sentää ole automaatilla mikä edellisestä autosta hajosi 
Käytä STAR:n nokassa kattoon että kaikki toimii 
