Teknisessä tienvarsitarkastuksessa 4.4.2005 oli ajoneuvoyhdistelmän jarrujärjestelmässä todettu vika. Ajoneuvon kuljettajalle oli annettu rikesakko ja suullinen korjausmääräys. Ajoneuvoa ei ollut määrätty ajokieltoon, vaan poliisi oli sallinut kuljettajan jatkaa ajoaan. Ennen varattua korjausaikaa ajoneuvo oli 12.4.2005 joutunut uudelleen tienvarsitarkastukseen, jossa jarrujärjestelmässä oleva vika oli jälleen todettu.
Kysymys siitä, oliko kuljettaja käyttäessään ajoneuvoa liikenteessä ennen vian korjaamista syyllistynyt ajoneuvorikkomukseen.
A:n kuljettamaan, A:n työnantajan X Ky:n omistamaan ajoneuvoyhdistelmään 4.4.2005 kohdistuneessa teknisessä tienvarsitarkastuksessa oli todettu, ettei ajoneuvon jarrujärjestelmä ollut vaatimusten mukainen. A:lle oli annettu rikesakko. Ajoneuvoyhdistelmää ei ollut määrätty ajokieltoon.
A oli välittömästi sen jälkeen, kun jarrujen viallisuus oli 4.4.2005 tienvarsitarkastuksessa todettu ilmoittanut jarruviasta samana päivänä työnantajalleen ja tilannut tällöin myös ajoneuvolle korjausajan, joksi oli sovittu korjaamon kanssa 14.4.2005. Teknisessä tienvarsitarkastuksessa ei ole määrätty aikaa, jonka kuluessa vika on korjattava. Tarkastuksen suorittanut poliisimies on sallinut A:n jatkaa ajoa ja ilmoittanut, että vika on korjattava.
Ajoneuvolain 5 §:n mukaan pääsääntö on, ettei liikenteessä saa käyttää ajoneuvoa, jonka rakenteissa tai varusteissa on puutteellisuus tai vika, ennen kuin puutteellisuus ja vika on korjattu. Säännöksen viimeisestä virkkeestä ilmenee, että siinä mainituissa olosuhteissa matkaa, jonka aikana vika on havaittu, ei kuitenkaan tarvitse keskeyttää. Matkaa voidaan siten jatkaa, mutta säännös ei oikeuta käyttämään autoa matkan päätyttyä ennen kuin vika on korjattu.
A oli jarruviasta tietoisena kuitenkin lähtenyt uudelle ajomatkalle ennen kuin jarruvika oli korjattu. A oli ajoneuvolain 5 §:n vastaisesti ennen vian korjaamista ryhtynyt kuljettamaan epäkuntoista ajoneuvoa. Näin menetellessään A oli syyllistynyt syytteessä tarkoitettuun tekoon.
A on kiistänyt syytteen myös sillä perusteella, ettei hän työntekijänä vastaa ajoneuvon liikennekelpoisuudesta, vaan siitä vastaa ajoneuvolain 9 §:n 2 momentin mukaan hänen työnantajansa. A oli heti ilmoittanut viasta työnantajalleen.
Ajoneuvolain 9 §:n 1 momentin mukaan ajoneuvon omistaja tai hänen sijastaan rekisteriin ilmoitettu haltija sekä ajoneuvon kuljettaja ovat vastuussa siitä, että liikenteeseen käytettävä ajoneuvo on liikennekelpoinen. Se, että kuljettajan on ilmoitettava työnantajalle ajoneuvon kunnossa havaitsemistaan puutteista, ei merkitse, että ilmoitus vapauttaisi kuljettajan siitä vastuusta, joka hänellä ajoneuvolain 5 §:n perusteella on. Työntekijä, joka tietoisena työnantajan omistaman ajoneuvon puutteellisuudesta kuljettaa sitä, menettelee ajoneuvolain 5 §:n vastaisesti.
Se, että A:lle on annettu rikesakko, on osoittanut ajoneuvossa olleen sellainen vika, ettei ajoneuvon käyttäminen liikenteessä ollut sallittua. Se tapa, jolla poliisi on 4.4.2005 menetellyt, on liikennevalvonnassa yleisesti käytetty. Jos vika on määrätty korjattavaksi, eikä mitään määräaikaa ole asetettu, määräys tarkoittaa, että vika on korjattava ennen uuteen ajoon lähtemistä ja että ajoneuvon kuljettaminen ennen vian korjaamista on ajoneuvorikkomus.
Huomioon ottaen, että A:lle oli jo ensimmäisessä tienvarsitarkastuksessa määrätty rikesakko, nyt kysymyksessä olevaa rikkomusta ei voida pitää sillä tavoin vähäisenä, että A voitaisiin jättää rangaistukseen tuomitsematta.
17
. Mitähän sitä sanoisi? Oikeutta on taas väännetty niin maan perusteellisesti.