
Aattelin mennä sulatteleen kinkkua raikkaaseen ulkoilmaan 202:sen jarrurempan merkeissä. Zimmermannin levyt, EBC:n palat ja kaikki mahdolliset asennuskalikat oli tietty hankittu jo viikkoja sitten. Ensimmäinen kulma menikin ilman isompia ongelmia, mitä nyt jarrulevy oli kiinni niin maan pirusti. Vanhat palat olivat kuluneet jo liki metallille asti, levystä oli lähtenyt 6mm.
Pyörää kiinnittäessä ihmettelin mikä siellä oikein alkoi kanittamaan, pyörä hädintuskin pyöri käsivoimin. Aattelin että kaippa uudet rensselit hakee vielä paikkaansa, vähän kun ajelee eestaas niin eiköhän se siitä. No parin minuutin kuluttua ääni alkoi muistuttamaan jo sepelimyllyä, ei se asetu, ei. Pyärä irti ja kappas, täällähän on kourallinen metallilastua. Jarrusatula oli sorvannut vanteeseen kolmisen milliä leveän ja millin syvän "railon". Ilmeisesti satula tulee uusilla paloilla sen verran ulommaksi että se ottaa juuri vanteen pokkaukseen kiinni, eipä se tosin ole kuin millistä kahdesta kiinni. Talvivanteet ovat siis vaatimattomat 6,5x15" ET38; 17" kitkat lähti juuri tilaukseen, karvan alle 900€ töineen, elämä on. Että näin tällä kertaa.
