Puristuspaineet 23-25 kiloa

[nokileka]

Onko tuollainen kone vielä ns. "hyvässä hapessa" vai loppunsa edellä?

Tuli vastaan kun etsiskelen maamoottoria tenavaan. Pitäisi olla sellainen, että saa korkeintaan pienellä hoonauksellä hyvän.

[Malm]

Mikä kone?

W124:ssa on speksien mukaan kaikissa koneissa 22 puristukset ja w123:ssa muistin mukaan 21. Joten eiköhän se oo ihan OK

-risto

Edittiä: siis diisselikoneissa

[nokileka]

Mikä kone?

OM602 maamoottori 2.9. lohkoa ei tunnu löytyvän mistään, sylettää ostaa koko moottori sen takia

[Malm]

mjaa,

tämä siis väykyn 2.9 vai pakettiautosta?
En ole ihan varma tästä konetyypin paineista mutta tosiaan 124:n korjausoppaasta tarkistin tuon 22 ja ulkomuistista vedin tuolle 123:lle, näitten mukaanhan tuo olisi hyvässä hapessa. Toki jos joku viittii vaikka väykyn ohjekirjasta tarkistaa kyseisen koneen puristuspaineet niin sehän auttaisi asiaa kummasti.

-risto

[Jani]

Tuo Autodata-raamattu kertoopi OM602 2.9:lle puristuspaineiksi 18-28bar

[nokileka]

kaipa nuo puristukset on tarpeeksi tasaiset? vielä pitää kuitenkin nukkua yön yli ja miettiä asiaa

[Malm]

On ne tarpeeksi tasaset, jäänyt mieleen jostain että ei mielellään yli kolmen kilon eroja pyttyjen välillä saisi olla joten tuohan on ihan hyvällä mallilla. En kyllä muista mistä on tuo kolme kiloa jäänyt mutta kuitenkin kutkuttelee se luku.

-risto

[Sivonen]

Bensakoneessa heittoa saa olla muistaakseni 1.5 kiloa huonoimman ja parhaan pytyn välillä. Niissähän tosin puristukset on jotain 13-14 kilon luokkaa, eli kun puristukset tuplataan, niin heittokin kait saa tuplaantua? Eli prosentteina bensakoneen 1,5 kilon heitto on sama kuin dieselin 3 kilon heitto.

Tämä sitten ei ollut mutu-arvaus, vaan varma luulo.

[HVM]

Bensakoneessa heittoa saa olla muistaakseni 1.5 kiloa huonoimman ja parhaan pytyn välillä. Niissähän tosin puristukset on jotain 13-14 kilon luokkaa, eli kun puristukset tuplataan, niin heittokin kait saa tuplaantua? Eli prosentteina bensakoneen 1,5 kilon heitto on sama kuin dieselin 3 kilon heitto.

Tämä sitten ei ollut mutu-arvaus, vaan varma luulo.

13-14 kg? Millä pensalla se semmonen kulkee? Viripuolella kyllä, mutta taidetaan vakioautoissa pyöriä siellä kymmenen korvilla...

[Melitos]

13-14 kg? Millä pensalla se semmonen kulkee? Viripuolella kyllä, mutta taidetaan vakioautoissa pyöriä siellä kymmenen korvilla...

Puristuspaine ja puristussuhde eivät tietenkään ole sama asia.

Esim dieselissä kun puristussuhde on vaikkapa 22:1 niin puristettaessa ilma lämpenee ja näin yläkuolokohdan tietämillä paine voi olla enemmän kuin 22bar.

[Mikko K]

Puristus paine mittarilla ei nää muuta totuutta kuin sylinterien välisen eron

[Sivonen]

HVM:

Vakiokoneissa on enemmän puristuspaineita kuin virikoneissa. Mitattu mm:
Ford Sierrasta (2.0DOCH, [puristussuhde luokkaa 9.5-10:1]), jossa puristuspaineet olivat juurikin 14kg paikkeilla,
Mazda 323:sta (1.3, [9:1]), jossa paineet oli noin 13kg,
viritetystä Sierrasta (2.0 OHC 180HV [9:1]), jossa puristuspaineita oli noin 11kg,
melko vakiosta Chevyn isolohkosta (454cid [10:1]), jossa paineet 14 kiloa,
sekä viritetystä Chevyn isolohkosta (sama kone kuin edellinen, 454cid, 400++++???hv [10:1]), jossa paineet 11 kiloa.

Tuo ilmiö johtuu nokka-akseli(e)n ajoitukseta:

Eli vakiokoneessa imuventtiili aukeaa hieman ennen männän alakuolokohtaa, sulkeutuu hieman jälkeen yläkuolokohdan. Pakoventtiili aukeaa hieman ennen yläkuolokohtaa, sulkeutuu hieman alakuolokohdan jälkeen, kun puristustahti on alkamassa.

Virikoneessa juttu on sama, mutta korvataan ylläolevasta tekstistä sanat "hieman" sanalla "enemmän".


Eli kun konetta pyöritetään hitaasti (=startilla), niin virinokalla varustettu moottori päästää vakiokonetta suuremman osan puristuspaineista harakoille, koska siinä venttiili on pitempään auki kun puristustahti alkaa. Tästä syystä siis puristuspaineita on vähemmän.

Jos moottoria taas voisi mitatessa pyörittää sillä kierrosalueella millä nokka-akseli(t) on suunniteltu toimimaan parhaiten, eli esim vakiokonetta jollain 3500rpm ja virikonetta 8500rpm kierroksilla, niin vakiokoneessa olisi edelleen isommat puristuspaineet 3500rpm kohdalla, kun virikone veisi voiton selkeästi 8500rpm kierroksilla, jossa vakiokoneen puristuspaineet on jo tippuneet todella alas.



Tuo tarina koskee vain nokka-akseleita, tietysti puristussuhdetta nostaessa puristuspaineetkin kasvaa, ja koneen hengityksen parantaminen huonontaa puristuspaineita entisestään koska palikoita vaihdetaan isommilla kierroksilla toimiviksi, matalien kierrosten kustannuksella.

Tulipas tekstiä, toivottavasti kukaan ei ymmärtänyt.

[Perttu K]

Noiden kahden eri tilanteen mukaan puhutaankin geometrisestä puristussuhteesta ja tehollisesta puristussuhteesta. Teholliseen vaikuttaa imusarjaan alipaine ja ahtopaine, sekä ventiilien ajoitus, ja geometrinen puristussuhde. Vertailun vuoksi bensakoneen tehollinen puristussuhde on esimerkiksi tyhjäkäynnilä vain 3:1:een imusarjan alipaineen takia. Miettikääpä mitä on tehollinen puristussuhde dieselissä, jonka geometrinen puristussuhde on 22:1 ja jota ahdetaan 3 barin ahtopaineella.

Mersun dieselkoneella antaa alfamerin pilipalikorjausopas puristuspaineeksi 22-30 baria. Puristuspaineen eroksi se mainitsee sen 3 baria.

[HVM]

Pitiki avata suunsa... Kiitokset tohtoreille sivistävistä lausunnoista. Taas ollaan yhtä tyhmiä kuin ennenkin, tiedetään vain hiukan enemmän.

[Sivonen]

Ja tästä päästäänkin aasinsillan kautta erääseen asiaan, joka minua alkoi mietityttämään:

Eikös se ole niin että kun paine tuplaantuu, niin lämpötilakin tuplaantuu?

Eli kun +20-asteisen 1bar paineisen ilman paine nostetaan kahteen baariin, niin ilman lämpötila nousee +40 asteeseen.

Eli kun talvella -20-asteisen 1bar paineisen ilman paine nostetaan 2 baariin, niin ilma on -40-asteista.


Ei se nyt ihan noin taida mennäkään, pitänee minun pysyä toisenlaisten baarien parissa... Voisikos joku kertoa miten se ilma oikeasti lämpenee kun sitä puristellaan?

[Jarno.V]

Eli vakiokoneessa imuventtiili aukeaa hieman ennen männän alakuolokohtaa, sulkeutuu hieman jälkeen yläkuolokohdan. Pakoventtiili aukeaa hieman ennen yläkuolokohtaa, sulkeutuu hieman alakuolokohdan jälkeen, kun puristustahti on alkamassa.

Meni imu ja pako sekaisin..Mutta juuri niinhän se toimii ja tod.kireälle nokalle pitääkin puristuksia nostaa, tai hyvä olisi nostaa.

Eikö muuten fsa:ssa ole sellainen toiminto että mitataan startin ottamaa virtaa ja näytöstä katotaan virtapulssien(puristustahdilla piikki) huippujen eroja ja siitä näkee sylintereiden puristuspaine-erot, tietenkään puristuspaineen suuruutta ei voi tuollain tietää.

[Sivonen]

Niin muuten meni venat sekasin joo.

Mutta puristussuhdetta ei kuitenkaan voi nokan vaihdon perusteella nostaa, sillä virinokka toimii isoilla kierroksilla huomattavasti paremmin kuin vakionokka pienillä kierroksilla, eli koneeseen menee reilusti enemmän ilmaa. Oikein tehdyllä moottorilla saadaan sylinteriin jopa pieni "ahtopaine". Tällöin jos puristuksia nostaa, niin varmasti sanoo kanki koneen kyljestä "terve", tai vähintäänkin koneen alakerran ilmastointi hoituu männänlaen kautta.

[Melitos]

Ja tästä päästäänkin aasinsillan kautta erääseen asiaan, joka minua alkoi mietityttämään:

Eikös se ole niin että kun paine tuplaantuu, niin lämpötilakin tuplaantuu?

Juuei se ihan niin mene. Ainakin lämpötilat pitää olla Kelvineitä. Jotain muutakin siinä oli.