Särkeekö "alavääntö" voimansiirron ? Miksi ?
Särkeekö "alavääntö" voimansiirron ? Miksi ?
Useasti kuulee kerrottavan että "alavääntö" on se mitä ei kestä kytkin, vetari, kaksoismassavauhtipyörä, kardaani jne...
Pitääkö paikkansa että 700 Nm rasittaa enemmän voimansiirtoa jos se saadaan ulos 2000 kierroksella kuin että 5000 kierroksella, ja jos pitää niin kuka osaa maanläheisesti selittää miksi näin on
Olkaapa hyvä, tietäjät ja HVM.
Pitääkö paikkansa että 700 Nm rasittaa enemmän voimansiirtoa jos se saadaan ulos 2000 kierroksella kuin että 5000 kierroksella, ja jos pitää niin kuka osaa maanläheisesti selittää miksi näin on
Olkaapa hyvä, tietäjät ja HVM.
wiimax.fi
Kun puhutaan tällaisista lukemista niin on vissiin pakko olla kyse susukista?
Selitän ensin termin "alavääntö":
Alavääntö tarkoittaa susukin pohjaan altapäin kohdistuvaa vääntöä. Alavääntöä voi aiheuttaa esim. nyrkin kokoinen kivi joka ottaa kiinni kartaaniin tasamaalla ajettaessa kartaani vääntyy ja menee poikki.
Alavääntö rikkoo voimansiirron pelkästään sen takia että voimansiirron osat sijaitsevat alla, eli alustassa.
Tuo 700m kuulostaa kyllä hieman yliampuvalle, susukin huoltoväli ei anna myöten noin pitkää maastosuoritetta, etenkin jos heinikko on aamukasteinen. Susuki juuttuu kiinni paikalleen.
Selitän ensin termin "alavääntö":
Alavääntö tarkoittaa susukin pohjaan altapäin kohdistuvaa vääntöä. Alavääntöä voi aiheuttaa esim. nyrkin kokoinen kivi joka ottaa kiinni kartaaniin tasamaalla ajettaessa kartaani vääntyy ja menee poikki.
Alavääntö rikkoo voimansiirron pelkästään sen takia että voimansiirron osat sijaitsevat alla, eli alustassa.
Tuo 700m kuulostaa kyllä hieman yliampuvalle, susukin huoltoväli ei anna myöten noin pitkää maastosuoritetta, etenkin jos heinikko on aamukasteinen. Susuki juuttuu kiinni paikalleen.
Laakereille tuo on helppo selittää. Ihan kirjatiedon pohjalta liukulaakerin kuormitettavuus on suoraan suhteessa sen kierroslukuun. Öljykalvo kantaa sitä paremmin, mitä nopeammin laakeri pyörii. Hammaspyörille homma on myös sama. Kuulalaakereiden kuormitettavuus on myös saman suuntaista, eli niitäkin voi kuormittaa enemmän kovemmilla kierroksilla. Tietenkin kun rauta alkaa antaa periksi, niin se on eri juttu. Siinä ei voitelulla ole enää merkitystä
Toinen juttu on sitten enimmäkseen omasta, usein vialliseksi haukutusta, päästä. Mitä lujempaa voiman siirron osta pyörivät, sitä suuremmaksi niiden hitausmomentti, eli inertia tulee. Kierrosten kasvaessa hitausmomentti kasvaa hyvin paljon ja alkaa tasoittamaan vääntövärähtelyjä. Tämä lisää vähän kestävyyttä. 700Nm tulee siis tasaisempana läpi 5000rpm, kun 1500rpm. Käytännössä mersun vetari katkeaa helpommin, kun yrittää polttaa kumia 200D:llä kytkimellä liipaisemalla, kun superturbolla 100km/h vauhdissa.
Toinen juttu on sitten enimmäkseen omasta, usein vialliseksi haukutusta, päästä. Mitä lujempaa voiman siirron osta pyörivät, sitä suuremmaksi niiden hitausmomentti, eli inertia tulee. Kierrosten kasvaessa hitausmomentti kasvaa hyvin paljon ja alkaa tasoittamaan vääntövärähtelyjä. Tämä lisää vähän kestävyyttä. 700Nm tulee siis tasaisempana läpi 5000rpm, kun 1500rpm. Käytännössä mersun vetari katkeaa helpommin, kun yrittää polttaa kumia 200D:llä kytkimellä liipaisemalla, kun superturbolla 100km/h vauhdissa.
MB E 300D -93
MB E 320cdi -99
MB E 320cdi -99
Alavääntöhän ei sinänsä mitään hajoita, vaan liian suurien vaihteiden käyttö kun sitä vääntöä löytyy. Kaverini yhdestä autosta hajosi laatikko sekä kytkinkin taisi ottaa joskus nokkiinsa. Ja minkäköhän takia? No kun siihen vaihdekeppiin ei pahemmin koskettu, kun vääntöä piisasi. Hemmetti, kadunkulmista käännyttäessä taisi koneen kierrokset olla alle tyhjäkäynnin!!! Liian pieni kierrosluku voimansiirtolinjassa=öljykalvot rikkoutuvat mm. koneen laakereissa. Värinöitä, varsin voimakkaitakin esiintyy vedätettäessä, mikään voimansiirtolinjan osista ei pidä niistä.
Olethan varmaan polkenut fillaria, jossa vaihteet. Liian isolla pykälällä meno on todella raskasta, varsinkin jos on ylämäkeä... pistää puuskuttamaan. Samalta se tuntuu auton kytkimessä, kun laatikossa on liian iso vaihde pesässä ja painoa kuljetettavana.
Ja sama pätee vaihdelaatikkoonkin... sen etupuolella on vääntöä ja takapuolella painoa joka täytyy saada liikkeelle. Liian isolla vaihteella ja pienellä pyörimisnopeudella rasitus taitaakin (arvaus) hammastuksien sijasta kohdistua laakereihin, jotka korkkaavat... varsinkin 5-vaihteella vedättäminen on myrkkyä.
Verrataanpa raskaaseen kalustoon... koneesta löytyy hevosia ja vääntöä vaikka muille jakaa... yhdistelmän paino on 60 tonnia. Miksei mikään korkkaa? Oikea vaihteiden käyttö pitää voimansiirtolinjan rasitukset sellaisina kuin ne on suunniteltukin.
Summa summarum... vääntö sinänsä ei riko mitään, väärä vehkeiden käyttö kylläkin.
Olethan varmaan polkenut fillaria, jossa vaihteet. Liian isolla pykälällä meno on todella raskasta, varsinkin jos on ylämäkeä... pistää puuskuttamaan. Samalta se tuntuu auton kytkimessä, kun laatikossa on liian iso vaihde pesässä ja painoa kuljetettavana.
Ja sama pätee vaihdelaatikkoonkin... sen etupuolella on vääntöä ja takapuolella painoa joka täytyy saada liikkeelle. Liian isolla vaihteella ja pienellä pyörimisnopeudella rasitus taitaakin (arvaus) hammastuksien sijasta kohdistua laakereihin, jotka korkkaavat... varsinkin 5-vaihteella vedättäminen on myrkkyä.
Verrataanpa raskaaseen kalustoon... koneesta löytyy hevosia ja vääntöä vaikka muille jakaa... yhdistelmän paino on 60 tonnia. Miksei mikään korkkaa? Oikea vaihteiden käyttö pitää voimansiirtolinjan rasitukset sellaisina kuin ne on suunniteltukin.
Summa summarum... vääntö sinänsä ei riko mitään, väärä vehkeiden käyttö kylläkin.
____________________________
S 320 L -99. Illaksi kotiin.
S 320 L -99. Illaksi kotiin.
- Jarno.V
- Opel - spesialisti
- Viestit: 1021
- Liittynyt: 30.9.2005 18:12
- Paikkakunta: Oulun seutu tällä kertaa
No alavääntö rikkoo yleensä siksi kun sitä vääntöä pitää olla niin pirusti että saadaan sama teho(=kiihtyvyys), kuin isommilla kierroksilla pienemmällä väännöllä.
Eli kyllä se 5000rpm kohdalla oleva 700nm on liki yhtä murhaava kuin sama 2000 kohdalla, mutta jos puhutaan tehosta niin voimansiirron kannalta sitä kannattaa irrottaa kierroksilla.
Tuo kaksimassa-vauhtipyörän hajoaminen taas toisaan lienee tehokkaampaa kun vääntö alhaalla, koska työtahtien tuomat sykäykset ovat harvemmassa, eli värähtely ja vaimentimen tarve siten voimakkaampaa.
Eli kyllä se 5000rpm kohdalla oleva 700nm on liki yhtä murhaava kuin sama 2000 kohdalla, mutta jos puhutaan tehosta niin voimansiirron kannalta sitä kannattaa irrottaa kierroksilla.
Tuo kaksimassa-vauhtipyörän hajoaminen taas toisaan lienee tehokkaampaa kun vääntö alhaalla, koska työtahtien tuomat sykäykset ovat harvemmassa, eli värähtely ja vaimentimen tarve siten voimakkaampaa.
Lisätäänpä vielä oma näkemys aiheesta. Moottorin vääntöhän ei ole tasainen vaan aina kun yksi sylinteri sytyttää niin tulee vääntöpiikki. Matalilla kierroksilla nämä piikit aiheuttavat suurempaa momenttivaihtelua ja tästä aiheutuu iskumainen kuormitus voimansiirtoon.
I drive an Opel. What's your excuse?
Samaan mieltä ollaan täälläkin. Juuri tämän takiahan vaihteistot ei kestä. Kun kone pyörii hitaasti niin sylinterien syttymiset tuntuu iskuina laatikolle. Se taas särkee rattaita ja laakereita.Melitos kirjoitti:Lisätäänpä vielä oma näkemys aiheesta. Moottorin vääntöhän ei ole tasainen vaan aina kun yksi sylinteri sytyttää niin tulee vääntöpiikki. Matalilla kierroksilla nämä piikit aiheuttavat suurempaa momenttivaihtelua ja tästä aiheutuu iskumainen kuormitus voimansiirtoon.
Sitä on itte sen verran pöljä, että väännättää alhaalta tilaisuuden tullen. Esim. Muuramen rampilta nousu Muuramentielle tapahtuu silloin tällöin viitosvaihteella
Tuolla voimansiirrossa kun on jossain väljiä niin, että kolahtaa usein vaihtaessa, niin sitä tahtoo välttää vaihtamista Ei ole vieläkään selvinnyt, missä se väljä on. Kaikki paikat on käyty KL-korjaamon pojilla läpi, mutta tuntuisi olevan kunnossa. Viimeksikin pyysin jo vaihtamaan perän takakannatinhelat, mutta niin vain kaveri sanoi, että ei siellä väljiä ole. Ei kai kukaan ehdoin tahdoin jätä laskutettavaa hommaa tekemättäkään, eli uskotaan, ettei ainakaan helat väljät olleet
Tuolla voimansiirrossa kun on jossain väljiä niin, että kolahtaa usein vaihtaessa, niin sitä tahtoo välttää vaihtamista Ei ole vieläkään selvinnyt, missä se väljä on. Kaikki paikat on käyty KL-korjaamon pojilla läpi, mutta tuntuisi olevan kunnossa. Viimeksikin pyysin jo vaihtamaan perän takakannatinhelat, mutta niin vain kaveri sanoi, että ei siellä väljiä ole. Ei kai kukaan ehdoin tahdoin jätä laskutettavaa hommaa tekemättäkään, eli uskotaan, ettei ainakaan helat väljät olleet
Tästä vois päätellä että nelipytyynen rikkoo samalla väännöllä-samoilla kierroksilla herkemmin voimansiirtonsa ku kuuspytyynenMika.T kirjoitti:Samaan mieltä ollaan täälläkin. Juuri tämän takiahan vaihteistot ei kestä. Kun kone pyörii hitaasti niin sylinterien syttymiset tuntuu iskuina laatikolle. Se taas särkee rattaita ja laakereita.Melitos kirjoitti:Lisätäänpä vielä oma näkemys aiheesta. Moottorin vääntöhän ei ole tasainen vaan aina kun yksi sylinteri sytyttää niin tulee vääntöpiikki. Matalilla kierroksilla nämä piikit aiheuttavat suurempaa momenttivaihtelua ja tästä aiheutuu iskumainen kuormitus voimansiirtoon.
Kun nuita iskuja tulee pienemmällä taajuudella. Noin teoriassa.
S212 350 CDI
EXÄT:
C219 320 CDI
S211 270 CDI
S203 200 CDI
S210 300 TDT
W124 300 D 24V
S124 250 D
W210 220 D
W124 200 D
EXÄT:
C219 320 CDI
S211 270 CDI
S203 200 CDI
S210 300 TDT
W124 300 D 24V
S124 250 D
W210 220 D
W124 200 D
Jeps kaikkihan sen tietää että vaihto ja tykytyskuormitus asettaa lisää vaatimuksia osiille ja niiren pinnan laadulle. 4 sylinterisen auton kammen kulmakiihtyvyys todentotta tekee isompaa aaltoa kuin kuutoskoneen. suattaa laineen olavin mukaan käydä jopa miinuksen puolella, kun taas kuutoses kkk ei kerkeä tippumaan kun pikkuusen kun on jo seuraava työtahti sitä nostamas.
- veskola
- V-klasse-spesialisti
- Viestit: 1589
- Liittynyt: 30.9.2005 10:45
- Paikkakunta: Turun tienoo
- Viesti:
Yleensä on kuitenkin kyse siitä, että alavääntö on huomattavasti suurempi kuin ylävääntö, en nyt yht'äkkiä muista yhtään konetta jossa vääntömomentti olisi noussut kun siirrytään 3000 rpm -> 5000 rpm.
Sen takia kansa puhuu että alavääntö rikkoo voimansiirron, vaikka 3000 rpm kohdalla teho on vain 50% siitä mitä se on 5500 rpm kohdalla.
Muutoin noin teoriassa kuten on topicissa puhuttu.
Sen takia kansa puhuu että alavääntö rikkoo voimansiirron, vaikka 3000 rpm kohdalla teho on vain 50% siitä mitä se on 5500 rpm kohdalla.
Muutoin noin teoriassa kuten on topicissa puhuttu.
Mersun bensakoneet on aika ylävireisiä, minullakin vakiokoneessa huippuvääntö @4750rpm...veskola kirjoitti:Yleensä on kuitenkin kyse siitä, että alavääntö on huomattavasti suurempi kuin ylävääntö, en nyt yht'äkkiä muista yhtään konetta jossa vääntömomentti olisi noussut kun siirrytään 3000 rpm -> 5000 rpm.
(diisselithän ei edes kierrä yli 3500rpm)
® Mesen linttaklubi
-Jokaisella kukalla on juuret
-Jokaisella kukalla on juuret
Muutamia hajatuksia
Jaaha ja kukaan ei puhu renkaiden pidosta??
Pitäis kai hieman myös miettiä mitä massaa lähdetään liikuttamaan.
Moottorihan vääntää tasaisesti riippuen käyntikierroksista.
6- kone vääntää paremmin kuin 4:nen (noin suurinpiirtein)
...Dääm kun muistais noita momenttilaskuja koulun penkiltä...
Jaaha ja kukaan ei puhu renkaiden pidosta??
Pitäis kai hieman myös miettiä mitä massaa lähdetään liikuttamaan.
Moottorihan vääntää tasaisesti riippuen käyntikierroksista.
6- kone vääntää paremmin kuin 4:nen (noin suurinpiirtein)
...Dääm kun muistais noita momenttilaskuja koulun penkiltä...
///AMG Owners Club Finland
S203 CDI AMG -03
EX W203 220 CDI -00
EX S202 Kompura -98
S203 CDI AMG -03
EX W203 220 CDI -00
EX S202 Kompura -98
Eikös tässä meinattu sitä että jos nelos koneesta otetaan 1500kierroksella vaikka 400nm (aika paljon) ja jos kuutos konesta otetaan samoilla kierroksilla sama vääntö niin kuutos kone on voimansiirrolle "pehmeämpi" kun sylinterien syttymistaajuus on nopeampi suuremmasta sylinterimäärästä johtuen. Nopempi syttymistaajuus ei taas rasita voimansiirtoa niin paljoa. HUH. Tulipa sekavasti selitetty.
Niin, mulla on huippuvääntö 4290rmp kohdalla ja lähtee loivaan laskuun saavuttaen 3500rpm vääntötason 5500rpm jälkeen 300Nm menee rikki alle 3000rpm. Konettahan piti tosin vähän säätää että saatiin kiertämään enemmän kuin tuo mainitsemasi 3500rpm, joka sekin on jo diisselille liikaaSivonen kirjoitti:Mersun bensakoneet on aika ylävireisiä, minullakin vakiokoneessa huippuvääntö @4750rpm...veskola kirjoitti:Yleensä on kuitenkin kyse siitä, että alavääntö on huomattavasti suurempi kuin ylävääntö, en nyt yht'äkkiä muista yhtään konetta jossa vääntömomentti olisi noussut kun siirrytään 3000 rpm -> 5000 rpm.
(diisselithän ei edes kierrä yli 3500rpm)
- veskola
- V-klasse-spesialisti
- Viestit: 1589
- Liittynyt: 30.9.2005 10:45
- Paikkakunta: Turun tienoo
- Viesti:
Se on ihan selviö asia, että mitä enemmän on sylintereitä niin paremmin kestää sitä samaa vääntöä, parashan se olisi olla sähkömoottori niin ei tulisi iskuja ollenkaan.Mika.T kirjoitti:Eikös tässä meinattu
Meinasin vain että "paremmin" tarkoittaa enemmän, mulle kun suurempi vääntö on se parempi vääntö.
Tosin ei ne iskut nyt siellä kardaanilla enää niin kovasti tunnu, kun ne väkisinkin hukkuvat massan hitauteen.
Tosiasia kuitenki on, että jokaisesta sylinteristä otetaan yleensä se sama maksimivääntö ja sen kyseisen sylinterin kampiakselin laakeroinin pitää kestää se työtahdin aiheuttama moukarointi.